Mitä tehdä, kun 2-vuotias osaa jo kirjaimet?

Moni vanhempi yllättyy, kun taapero alkaa yhtäkkiä nimetä kirjaimia hissin oven vierestä (kuten meillä:k-o-n-e) tai luetella numeroita portaita kiivetessä. Jos oma 2-vuotiaasi tunnistaa jo kirjaimet tai numerot, olet luultavasti googlannut saman kysymyksen kuin moni muu: **mitä nyt?**

Hyvä uutinen: et tarvitse opetusohjelmaa, sovellusta tai kiirettä. Tarvitset lähinnä oikeanlaisen ympäristön – ja luottamusta lapsen omaan uteliaisuuteen.

Tunnistaminen ja ymmärtäminen ovat kaksi eri taitoa

Kirjainten ja numeroiden tunnistaminen on hieno alku, mutta se on eri asia kuin niiden merkityksen ymmärtäminen. Seuraava luonteva askel ei siis ole "lisää kirjaimia nopeammin", vaan syvemmälle:

Numeroissa ratkaisevaa on lukumääräisyys. Lapsi voi luetella numeroita vaikka sataan, mutta ymmärtääkö hän, että "viisi" tarkoittaa viittä esinettä? Tätä harjoitellaan arjessa: *"Anna minulle kolme käpyä." "Jaetaan mansikat tasan." "Kummassa kasassa on enemmän?"* Lukumäärän ja numeromerkin yhdistäminen luvuilla 1–10 on arvokkaampaa kuin luettelu sataan.

Kirjaimissa ratkaisevaa ovat äänteet. Suomen kieli on tässä lapsen puolella: kirjain ja äänne vastaavat toisiaan lähes täydellisesti. Lukemaan oppimisen kannalta tärkeintä on kuulla äänteitä sanoissa: *"Millä alkaa mmm-ansikka?"* Alkuäänneleikit sopivat pyörämatkalle, odotteluun ja iltasadun lomaan.

Montessori-materiaalit tekevät abstraktista käsinkosketeltavaa

Montessori-pedagogiikassa on yli sadan vuoden kokemus juuri tästä vaiheesta. Ajatus on yksinkertainen: pieni lapsi oppii käsillään.

Hiekkakirjaimet yhdistävät tuntoaistin, näön ja äänteen. Lapsi seuraa kirjaimen muotoa sormella samalla kun äänne sanotaan ääneen – kolme aistia rakentaa samaa muistijälkeä.
Numerotangot ja lukumäärämateriaalit tekevät näkyväksi sen, että viisi on konkreettisesti enemmän kuin kolme.
Aakkoset on seuraava askel sitten, kun lapsi alkaa itse kysellä "mitä tässä lukee" – sen avulla voi rakentaa ensimmäisiä tavuja ja sanoja kauan ennen kuin käsi jaksaa kirjoittaa.

Mitään näistä ei tarvitse "opettaa". Riittää, että materiaali on saatavilla silloin, kun kiinnostus herää.

Seuraa lasta – älä ohjelmaa

Montessori-pedagogiikan tunnetuin periaate pätee tässä täydellisesti: *seuraa lasta.* Jos kiinnostus kirjaimiin jatkuu, etene sinne minne lapsi vetää. Jos kiinnostus siirtyy ensi viikolla kaivinkoneisiin, mene sinne. Varhainen taito ei katoa, vaikka sitä ei aktiivisesti "ylläpidä" – mutta painostamalla voi sammuttaa ilon, joka on koko oppimisen moottori.

Muista kokonaisuus

Kaksivuotiaan kehityksessä motoriikka, käden taidot, kieli kokonaisuutena ja tunnetaidot ovat pitkällä tähtäimellä vähintään yhtä tärkeitä kuin akateemiset taidot. Kaataminen, lusikointi, napitus, kiipeily, musiikki – ja ennen kaikkea runsas ääneen lukeminen ja keskustelu rakentavat pohjan, jolle myöhempi oppiminen nojaa.

Kirjaimista innostuneen lapsen arki kannattaa siis pitää tietoisesti monipuolisena. Ei siksi, että kirjaimet olisivat "liikaa", vaan siksi, että aivot rakentuvat kokonaisuutena.

Muistilista vanhemmalle

1. Syvennä, älä kiihdytä – lukumääräisyys ja äänteet ennen uusia kirjaimia ja isompia lukuja.
2. Konkretia voittaa ruudun – kädet, esineet ja arki opettavat taaperoa tehokkaammin kuin mikään sovellus.
3. Seuraa lasta – kiinnostus tulee ja menee aaltoina, ja se on normaalia.
4. Pidä arki monipuolisena – motoriikka, musiikki ja leikki ovat yhtä arvokasta oppimista.
5. Kerro havainnosta neuvolassa ja päiväkodissa – näin ympäristö osaa tarjota sopivan tasoista tekemistä.

Tiny Toivo on suomalainen perheyritys, joka tuo koteihin Euroopassa valmistettuja, laadukkaita Montessori-henkisiä leluja ja lastenhuonekaluja. Osa tuotostamme ohjataan lasten taidekasvatuksen tukemiseen.