Mitä tehtiin tänään? Lapsen iltarutiini pimeään vuodenaikaan

Lokakuu, kello puoli kuusi. Olemme iltakävelyllä. Yhtäkkiä poikani pysähtyy. Katuvalot syttyvät – ensin kadun toiselta puolelta, sitten toiselta. Hän katsoo, kunnes viimeinenkin palaa.

Kesän jälkeen pimeys tulee nopeasti. Aikuiselle se tarkoittaa lähinnä ajovaloja ja lyhyitä iltapäiviä. Pienelle lapselle se on kokonaan uusi maailma. Kuu näkyy taas. Tähtiä on. Iltataivaalla on asioita, jotka kesä piilotti.

Mitä pimeys tuo takaisin

Tänä syksynä poikani on

  • nähnyt kuun ja ensimmäiset tähdet iltakävelyillä
  • ihmetellyt, mistä katuvalot tietävät milloin syttyä – ja miksi kadun toinen puoli syttyy ennen toista
  • bongannut lentokoneen vilkkuvat valot yötaivaalla
  • päättänyt, että haluaa matkustaa raketilla – ja ottaa äidin mukaan
  • vaihtanut talvirenkaat betoniautoonsa

Viimeinen kertoo paljon. Pieni lapsi ymmärtää maailmaa leikkimällä sen. Kukaan ei opettanut hänelle renkaanvaihtoa. Hän näki, mitä aikuiset tekivät, ja otti asian omiin käsiinsä. Pimeä vuodenaika antaa tällaista ainesta paljon, kun lapselle jää hetki huomata se.

Kysymys, jonka kysymme sängyssä

Joka ilta, kun valot ovat himmeinä ja kirja on luettu, kysyn: Mitä tehtiin tänään?

Useimpina iltoina vastaus on lyhyt ja melkein aina sama: ”Käytiin ulkona. Potkittiin palloa.” Joskus se on yksi sana: ”lentokone”. Joskus ei mitään, ja sekin on hyvä. Sama vastaus ilta toisensa jälkeen ei ole epäonnistuminen. Se kertoo, mikä päivässä oli tärkeintä.

Kysymys tekee kolme asiaa. Se hidastaa iltaa. Se laittaa päivän järjestykseen: ensin tämä, sitten tuo, ja nyt nukutaan. Ja se antaa lapselle muutaman minuutin aikuisen jakamatonta huomiota ennen yötä, joka on aina pieni ero.

Miksi rutiini on tärkeä – Montessorin näkökulma

Maria Montessori kuvasi järjestyksen herkkyyskauden. Se alkaa jo vauvaiässä, on voimakkaimmillaan noin puolentoista ja kahden ja puolen vuoden välillä ja hiipuu viiteen ikävuoteen mennessä. Ympäristön ja päivän rytmin järjestyksen kautta lapsi rakentaa omaa sisäistä järjestystään (Montessori: Lapsuuden salaisuus ja Imevä mieli).

Rutiini ei ole rajoitus. Kun lapsi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, hän voi tehdä enemmän itse: pestä hampaat, valita kirjan, kiivetä sänkyyn. Aikuinen päättää, milloin on nukkumaanmenoaika. Sen sisällä lapsi saa olla omatoiminen. Tästä lisää artikkelissa 10 Montessori-periaatetta omatoimiseen lapsuuteen ja kodin järjestyksestä jutussa miksi lapsi ei siivoa lelujaan.

Pimeä vuodenaika auttaa myös ihan käytännössä. Kirkas valo myöhään illalla, myös ruudut, voi viivästyttää elimistön oman unihormonin, melatoniinin, eritystä. Himmennä valot noin tuntia ennen nukkumaanmenoa ja anna ulkona olevan pimeän hoitaa loput.

Yksinkertainen iltarutiini ikäryhmittäin

Järjestys on tärkeämpi kuin yksityiskohdat. Meillä ilta menee näin:

  1. Valot himmeämmälle.
  2. Pesut, hampaat, yöpuku.
  3. Hetki ikkunalla: mitä tänään näkyy?
  4. Kirja, jonka lapsi valitsee.
  5. Mitä tehtiin tänään?
  6. Valot pois.

Lapsi saa valita kirjan itse. Matala kirjahylly, jossa kannet ovat esillä, tekee sen helpoksi: pieni lapsi tunnistaa kirjan yleensä kannesta, ei selkämyksestä. Montessori-kirjahyllymme säilytyslokerolla on tehty Euroopassa FSC-sertifioidusta koivuvanerista. Ylhäällä kirjojen kannet ovat esillä portaittain, ja alla avohyllyillä lelut ovat lapsen ulottuvilla. Jos sama kirja valitaan joka ilta, sekin on hyvä – toisto kuuluu rutiiniin.

Ikä”Mitä tehtiin tänään?”Pimeys osana iltaa
1–2 vAikuinen kertoo päivän kolmella lyhyellä lauseella. Lapsi osoittaa, nyökkää tai toistaa sanan.Katsotaan yhdessä ikkunasta ja toivotetaan hyvää yötä kuulle tai katuvalolle.
2–4 vAnna vaihtoehtoja: ”Käytiinkö puistossa vai kaupassa?” Lapsi lisää yhden oman asian.Anna lapsen bongata: näkyykö kuu tänään? Liikkuuko taivaalla valoja?
4–6 vLapsi kertoo päivän. Lisää: mikä oli parasta, mikä oli vaikeaa, mitä odotat huomiselta?Jutelkaa siitä, miksi tulee pimeä: maa pyörii, ja talvella meidän puolemme saa vähemmän auringonvaloa.

Kun pimeä tuntuu isolta

Ihmetys ja pelko ovat lähellä toisiaan. Moni lapsi käy leikki-iässä läpi vaiheen, jolloin pimeä pelottaa. Pelkoa ei tarvitse väitellä pois. Sano se ääneen, pidä illan tuttu järjestys ja käytä himmeää, lämpimän sävyistä yövaloa, jos lapsi sitä haluaa. Taskulamppuleikki pimeässä huoneessa päivällä voi myös tehdä pimeästä tutumman.

Sänky, jossa on tilaa iltasadulle

Meidän iltajuttumme toimii parhaiten, kun voin istua tai maata poikani vieressä. Jos perheenne on siirtymässä perhesängystä lapsen omaan sänkyyn, leveä ja matala sänky on luonteva välivaihe. Lapsella on oma sänky, ja aikuinen voi silti jäädä viereen siihen asti, että lapsi nukahtaa.

Kaikki kolme valmistetaan tilauksesta massiivikuusesta Benlemin verstaalla Tšekissä, ja niitä suositellaan 3-vuotiaasta ylöspäin. Suurin kuormitus on 120 kg, eli sängyt on mitoitettu lapselle ja vieressä istuvalle aikuiselle iltasadun ajaksi, ei kahden aikuisen nukkumiseen. Toimitusaika on 2–4 viikkoa. Toimituskulut näkyvät kassalla, ja suuremmat tilaukset toimitetaan ilman toimituskuluja.

Rehellisesti sanottuna: tähän rutiiniin ei tarvita uutta sänkyä. Kysymys toimii missä sängyssä tahansa. Uutta sänkyä kannattaa harkita, jos nykyinen on liian kapea istua vieressä tai jos suunnitelmissa on muutto pois perhesängystä. Lue lisää lattiasänkyoppaastamme tai katso kaikki lastensängyt.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka kauan iltarutiinin pitäisi kestää?

Moni perhe selviää 20–30 minuutissa. Lyhyt rutiini, joka menee joka ilta samalla tavalla, toimii paremmin kuin pitkä, joka vaihtelee.

Entä jos lapsi ei vastaa kysymykseen ”mitä tehtiin tänään”?

Kerro päivä itse. Lapsi kuulee sen silti järjestyksessä, ja vastaukset tulevat usein myöhemmin, joskus viikkojen päästä.

Saako lapsen viereen jäädä siihen asti, että hän nukahtaa?

Saa. Moni lapsi nukahtaa rauhallisemmin, kun aikuinen on lähellä, varsinkin muutosten aikana, kuten perhesängystä luopuessa. Matalan ja leveän sängyn vieressä on helppo istua.

Miten siirrytään perhesängystä lapsen omaan sänkyyn?

Vähitellen. Pidä iltarutiini täsmälleen samana ja vaihda vain paikka, johon se päättyy. Moni perhe aloittaa lukemalla iltasadun uudessa sängyssä ja jää viereen, kunnes lapsi nukahtaa.

Pitääkö lastenhuoneen olla täysin pimeä?

Moni lapsi nukkuu hyvin pimeässä. Jos lapsi haluaa yövalon, valitse himmeä ja lämpimän sävyinen ja vältä kirkasta tai sinertävää valoa.

Lasta pelottaa pimeä – mikä auttaa?

Pimeän pelko on leikki-iässä tavallista. Tunnusta pelko, pidä rutiini tuttuna ja kokeile himmeää yövaloa. Jos pelot häiritsevät unta pitkään, ota asia puheeksi neuvolassa.

Minkä ikäiselle matala ja leveä sänky sopii?

Valmistaja suosittelee TULY- ja LUCKY-sänkyjä 3-vuotiaasta ylöspäin. Nuoremmista lapsista kerromme lattiasänkyoppaassa.

Muuttuuko rutiini, kun keväällä illat valkenevat?

Järjestys pysyy samana. Vain ikkunahetki muuttuu, ja alkukesästä pimennysverhot auttavat. Kysymys pysyy: mitä tehtiin tänään?

Tänäänkin katuvalot syttyvät puoli kuudelta. Keväällä pimeys väistyy, ja ihmettelemme taas muita asioita. Nyt se antaa meille päivän rauhallisimman hetken.

Takaisin blogiin